perjantai 24. huhtikuuta 2015

Ruokajuttuja vähäsen


Herkullisen näköistä, eikös? Salaattia, selleriä, parsakaalia, kurkkua (suomalaista), keltaisia tomaatteja, raejuustoa, pellavansiemeniä, pari limesiivua. Lihaa/kalaa tuohon kylkiäiseksi. Tämän tyylinen on peruslounaani nykyään ja tätä pyrin pitämään yllä. Päivällisellä syön sitten tähän lisäksi pastaa tai vaihtoehtoisesti mieheni kokkaamaa ruokaa (joka yleensä on hiilaripitoista).

Etenkin parsakaali on mielestäni ihana maistuva terveyspommi: se sisältää rautaa, A-, B-, E-, C- ja K-vitamiinia, folaattia, kaliumia, kalsiumia, fosforia, ravintokuitua. Unohtamatta proteenia,  alfalinoleenihappoa (Omega-3), B2-vitamiinia ja steroleita. Käytännön esimerkkinä 100g parsakaalia (yksi pieni kukinto) sisältää vain 30 kilokaloria, mutta siitä saa jo riittävän määrän C-vitamiinia päivälle.

Sellerillä taasen on inhoajia ja rakastajia. Minä kuulun siihen välimaastoon vielä, ennen kuin makuun tottuu. Salaatin sekaan ohuiksi siivuiksi pilkottuna tai keiton seassa selleri maistuu, mutta vielä en ole oppinut suurempia määriä syömään. Kerran kokeilin kypsentää keittämällä ja voita päälle, kyllä sen irvistellen söi. Suhteemme lämpeäminen vie ehkäpä vain aikaa. Selleri kuitenkin on hyvä kuidun sekä B- ja C-vitamiinin lähde -ja minähän liputan terveellisyyden puolesta vaikka maku pistäisikin alkuun irvistelemään! Sellerillä on myös diureettinen vaikutus eli se poistaa nestettä kehosta. Kunhan alan vihersmoothieita kokeilemaan, niin eiköhän tuota selleriä kulu enemmän.




Väli- ja iltapalana syön rahkaa (ellen sorru, yleensä illalla, leipään). Olen tottunut Xtran maustamattomaan rahkaan, joka on edullista mutta mielestäni myös ihan hyvää -kun siihenkin makuun ensin tottuu. Toisten makunystyröille Xtra on liian tujua. Rahkaan sekoitan joko pakastemustaherukoita tai hedelmiä. Ripaus pellavansiemenrouhetta päälle, joskus loraus sitruunamehua. Ainiin, aivan ihana yhdistelmä rahkan seassa on mustaherukat ja verigreippi!

Eikö näytäkin aivan jäätelöltä jonka päällä on suklaahippuja? Valitettavasti sitä se ei ole, mutta herkullista se silti on. Ja kyllä olen silti satunnaisesti herkkujakin itselleni sallinut. Painopiste sanalla satunnaisesti. Kuukauden päässä häämöttää miekkosen kolmekymppiset, se railakampi versio kahdesta juhlapäivästä, ja silloin meinaan kyllä jotain maistella. Mietinnässä onkin ollut mitä, ettei iltaa tarvitsisi lähteä jatkamaan olutpöhötyksen kera. 




Skyrrin rahkat on muuten herkkua. Harvemmin niitä ostan mutta eilen bongasin Prismassa 0,35e/kpl, pitihän niitä hamstrata. Vähän herkkua töihin tauolle!


Sieltä Prisman reissulta lähdin hakemaan tämmöistä härveliä: smoothieblenderi. OBH Nordicalta löytyi silmää miellyttävä ulkonäöltään. Olin netistä lueskellut tuotearvosteluja, mutta tämän ostin sika säkissä. Tarjoustalon C3 mix & go vakuutti minut ja olisi ollut ulkonäöltäänkin hyvä, mutta sitä ei sitten meidän Robinhoodissa ollutkaan. Clas Ohlsonin 2 Go olisi ollut freessin värinen, mutta testin mukaan pullo vuotaa laukussa mukana. Tässä OBH:ssa on ainakin hyvän tuntuiset tiivisteet. Ja kätevää kun vain pyöräytät teräosan kiinni täytettyyn pulloon, ne kiinni blenderiin ja laite lähtee itsekseen päälle siinä vaiheessa kun pyöräytät pullon urilleen. Hyvin ainakin sekoittui appelsiini, banaani ja rahka, sekä jääpalatkin meni murskaksi. Väri tosiaan miellyttää siinä etten halunnut keittiöön mitään pinkkiä tai vastaavaa. Enkä myöskään vihreänkuultavaa pulloa koska epäilen, että punertava juoma ei näytä kovin hyvältä vihreän läpi. ;)

torstai 23. huhtikuuta 2015

Mittanauha vai vaaka?

Aiemmin olen ollut laiska mittailemaan, vaa'alle kun on niin paljon helpompi pompata. Tosin tässä laihdutellessa olen huomannut että ei se vaaka totuuksia kerro, päinvastoin. Nytkin se väittää että 11 päivän aikana olen pudottanut VAIN 1 kilon, siis yhden! Mutta kun nappasin mittanauhan hyppysiini niin sepäs näyttää aivan eri lukemia mitä tuolloin 11 päivää sitten olen mittaillut. Vyötäröltä (navan kohdalta mitattun) olen kadottanut 4 senttiä pois! Paljon huikeampaa kuin tuo naurettava kilo. Vaikka tosin mittanauhallakaan ei täysin tule mielestäni vertailukelpoisia tuloksia, koska turvotus voi vaikuttaa asiaan (tai näin tämän itse päättelen?). Reiden paksuimmasta osasta olen saanut tiristettyä 2cm pois ja keskiosasta 2-3cm. Käsivarsi on pysynyt samana, samoin pohje. Takapuolen/lantion mitta on niin huikea etten sitä kehtaa edes julkisesti kertoa, mutta sen tajusin mitata vasta tänään.

Siinäpä ne kriittisimmät onkin: takapuoli, lantio, reidet ja vatsa. Onneksi edes vatsanahka pysyi minulla hyvänä raskaudesta huolimatta, mitä suuresti olen ihmetellyt koska reisiinhän olen raskausarpeni saanut jo teini-iässä. Itse olen syyttänyt lihasten kasvua (olen harrastanut taitoluistelua ja siinäpä päätyö on juuri reisillä), mutta voihan ne johtua teini-iän jälkeisestä lihoamisestakin. Voi että kuinka laiha olenkaan ollut ennen varhaisteiniksi saakka! Ja kuinka hölmö: A) koska luulin voivani syödä mitä vain lihoamatta, B) koska lopetin luistelun lukiokiireiden takia.


Mutta hyvältä näyttää, eikös? Tästä on hyvä jatkaa. Eiköhän tässä vauhtiin päästä kun tuloksia alkaa syntymään, hope so. Alempi kuva hieman hämää, koska siinä minulla on ryhti. Se ryhti jota pitäisi muistaa pitää yllä, mutta se helposti lössähtää, silloin tuohon ilmestyy semmoinen ihana (onneksi melko pieni) vatsaröllykkä. (Tämähän menee kohta jo ihan oman kropan mollaamiseksi, hyi hyi).


Nyt se on lähdettävä tekemään itselleni välipalaa ja siivoamaan. Tänään on haasteen lepopäivä, mutta pakkohan se oli lenkillä käydä. Käytiin koiran kanssa 45 minsan metsälenkki tihkusateessa ja tuulessa, kun isi ja tyttökin lähti vielä toisen automme rengashommiin. Harmikseni en saanut napattua lenkkiselfietä metsästä, koska rakas Jollani temppuili koko matkan ja huonommat hermot omaavana se olisi jo lentänyt metikköön! 

Nyt onkin hyvin aikaa keskittyä siivoamiseen lopun vapaapäivän. Huomenna jatkunee kuntoilut ennen iltavuoroa, vuorossa töitä vatsalihaksille! 


Ai niin, jos tätä blogiani joku jo lueskelee, niin..
kumpi teistä on parempi mittari: mittanauha vai vaaka?

Treenaaminen lapsen kanssa

Kesäkroppahaasteen tokaa viikkoa mennään eteenpäin! Maanantaina oli lepopäivä, tiistaina ohjelmassa oli dippejä ja sohvapystypunnerruksia. Kyllähän noissa kädet tutisi, etenkin kun tyttö halus "sun kyytiin" aina dippien aikana. Punnerruksissa yrittää kiivetä selän päälle joten treenin lomassa saa karjuakin välillä. ;) Silti intouduin vielä jatkamaan painoilla käsitreeniä. Tänään vuorossa olikin reippaan alkulämmittelyn (huh kun jo tämä oli rankkaa) jälkeen kyykkyjä ja vuorikiipeilijöitä. Kyykyissä tyttö roikkui selässä ja alkulämmittelynä käytiin yksi olkkari-keittiö rinksa aasina.

Yhdessä käydään rattailla lenkillä, pyörälenkeillä sekä talvella käytiin luistelemassa (tyttö istui pulkassa perässä). Pian saa jo hyvät pallopelit kentällä pystyyn. Lihaskunnon treenaaminen on vain se haasteellisin puoli: salille en viitsi jäsenyyttä ottaa, mutta uimahallilla käyn ottamassa omaa aikaa vesijuoksun parissa. Aika on vain kortilla välillä töiden, arjen ja jaksamisen kanssa. Tosin töissähän tulee ainakin askelia reippaaseen tahtiin kerrytettyä, ja välillä pieni hikikin.

Fitnesspäiväkirjasta sain yhdestä jaksosta hyvin vinkkiä lapsen kera treenaamiseen. Iltasatukirjaa lukiessa teinkin yksi päivä pepputreeniä samalla.

On tuo lapsi kyllä mainio tsemppari! Tänään tuo laski toistoja ja osan teki vieressä mukana ("hyppy, kyykky, punnellus" tahtia hokien). Ainut miinus kun tuo riehaantuu monesti jumppahetkellä.





sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Fillariretki uimarannalle

Hurjan kylmä tuuli! Nimittäin lauantaina kun polkaisin lapsi kyydissä (saippuakuplapurkit taskussa) uimarannalle. Joo ei me sentäs uimassa käyty!

Rannalle päin päästiinkin viilettämään (vähän liiankin) kovaa mäkiä alas, kotiin päin joutuikin sitten pakertamaan ne mäet ylös...

Inhimillinen unohdus!

Eka viikko Motiviren kesäkroppahaastetta takana, ja unohdin tämän päiväisen "The treenin". Mikä moka! Treeninä olisi lämmittelyt + burbee-testi, mutta unohdin myöhemmin paljastettavan "the treenin" katsoa ajoissa. Nyt jo makaan peiton alla iltapalarahkat kuvussa, enkä viitsisi hikoilla. Taidan ennemmin satsata pidempiin uniin tänä yönä. Täytyy tuo testi tehdä joku muu päivä. Onpa mulla vielä(kin!) haukat ja olat hieman jumissa perjantain käsipumpin jäljiltä... not good.

Vielä ei ollut ensi viikon treeniohjelmaa ilmestynyt, jännityksellä siis odotellaan! Öitä!

torstai 16. huhtikuuta 2015

Vesijuoksupäivä

Jos tätä blogiani joku lukeekin, niin varmaan huomasitte että sähelsin ja menin muuttamaan blogin nimeä. Muutin siis samalla vahingossa myös osoitetta, ja hups, vanhalla osoitteella aitijumppaanyt ja niin edespäin, ei tulekaan enää kuin teksti "blogi on poistettu". No tässä nyt uudella osoitteella - sama blogi. Onneksi lukijakunta ei (vielä :D) ole mikään hääppöinen. Jos nyt koskaan tulee olemaankaan. Omaksi motivoinniksihan tätä kirjoittelenkin!


Tänään oli kesäkroppahaasteen ensimmäinen aerobinen treenipäivä. Jätin suosiolla salin väliin että kykenen suorittamaan huomiset lihaskuntotreenit. Käytiin kaverin kanssa vesijuoksemassa vaikka salikin kyllä houkuttelee aina. Tunnin vesijuoksu teki kyllä kutaa aamuvuoron perään! Illalla sitten innostuinkin kyllä vielä tekemään pumppisetin kanssa hiukan käsitreeniä ja vähän selkää... Koukuttavaa. Ja nyt toimii uusi eheämpi tanko hyvin.



Ruokavaliota en ole niinkään muuttanut nyt kesään päin mennessä mitenkään. Pidemmän aikaa olen kyllä yrittänyt syödä terveellisemmin: parin vuoden ajan olen joka aamu syönyt kaurapuuron raejuustolla, no ehkä pari aamua on jäänyt syömättä jos olen pommiin nukkunut. Lounaaksi pyrin syömään lihaisan salaatin ja päivällisellä voi sitten syödä enemmän hiilaripitoisempaa (yleensä miehen tekemä ruoka). Näin ei tarvitse niin orjallisesti muuttaa mitään.

Nyt taidankin mennä tekemään muutaman mikrotetun juustovoileivän, hyi kauhea, mutta kun ne ovat niin herkkua! Vuosi takaperin pystyinkin olemaan ties kuinka kauan ilman leipää ja mätin aina vain rahkaa iltapalaksi. Leipää pitäisi kyllä vähentää, mulla se ainakin tuo mukavan turvotuksen vatsan seudulle... Mutta voisinkin kirjoitella ruokajutuista sitten tuonnempana.


Ainiin. Kesää kohden tarviikin tilailla taas piilareita. Näin talvella niiden käyttö on jäänyt minimiin ja en olekaan saanut tilattua loppuneiden tilalle uusia. Lasien kanssa lenkkeily tai hikoilu on välillä haastavaa.

keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Melkoisen rankka haaste

Sunnuntaina puuskutin kuntotestin pisteillä 11. Punnerrukset hieman verotti kun rupesin niitä tekemään ihan suorin jaloin mutta luulin liikoja. Ohjeiden mukaan naisten versio on pöytää vasten. Vatsalihaksissa jalkapunnuksena toimiva lapseni pomppi vähän väliä muualle. Askelluksessa jakkari kaatui kerran nurin (onneksi en itse mukana). Mut on mulla kyllä oikeestikin surkea kunto!

Ma-ke onkin sitten tehty lihaskuntotreenejä, lämmittelyt hyppynarulla. Lihaksissa tuntuu että jotain on tullut tehtyä, mutta ei liiaksi tunnu kipeältä esim töissä. Työkin kun on melko fyysistä hommaa. Lapsi on ollut innoissaan mukana jumppaamassa. Huomenna taukopäivä lihaskunnosta ja vuorossa aerobinen treeni, joten suuntaan vesijuoksemaan. Tänäänkin kylläkin kävin töissä 30min lenkin pyörätuoli ja tuulenpuuskat vastuksena.

Eka viikko onkin joka päivä treeniä, muistutellaan lihasten olemaasa olosta!

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

6 viikon kesäkroppahaaste, jaiks!


Huomenna starttaa Motiviren 6 viikon maksuton kesäkroppahaaste. Haasteen löytää facebookin haulla "6 viikon kesäkroppahaaste" tai Motiviren sivuilta (kuvaa klikkaamalla). Juuri tulostin ensimmäisen viikon ohjelman ja tänään viime tingassa pitäisi tehdä alkukuntotesti! Mars hommiin!

perjantai 3. huhtikuuta 2015

Ekat saliselfiet

Eilen kävin kaverin kanssa uimahallin salilla ja sen jälkeen vesijuoksemassa, ja otin ekaa kertaa puhelimen mukaan salille. Ekat saliselfiet, vau. :D Ekaa kertaa, sitten yläasteen, myös unohdin uikkarini roikkumaan kotiin kylppärin naulakkoon. Onneksi tajusin ennen riisumista niin pääsin hakemaan lainauikit tiskiltä. Koon kanssa oli kylläkin vähän ongelmia kun omani on kokoa 40, mutta nämä uimahallin 40:set oli ilmeisesti hieman venähtäneet. Onneksi pesuainepussukasta löytyi ponnari jolla kaverini viritteli olkaimet yhteen. ;)
Tänään vaaka näyttää kutakuinkin samaa kuin viikko sitten (64,3) mutta on tässä hiukan herkuteltukin... sipsejä... ja niitä kirottuja mikroleipiä mitkä on mun suurin pahe!
Kuvissa päällä uusi toppini, melko ihana!