Arki rullaa taas!

Kesäloma oli ja meni. Kyllähän siinä kaikkea pientä kerkesi tehdä ja nähdä vaikkei mitään suurempaa reissua tehty. Kahden viikon loma meni hujauksessa. Nyt on taas jo viikko eletty työkuvioissa, viikonloppuvapaat loppui juuri ja huomenna taas "sorvin ääreen". Toisaalta viihdyn kyllä töitä tehden, onneksi, koska ei sitä muuten jaksaisi vielä liikkua sen lisäksi että töissäkin tulee liikuteltua koipia jonkun verran. Vähän on jo ehditty stressata kotitöistä, se on se ärsyttävin puoli arjessa.

Eilen kävin pikavisiitillä vanhassa kotikaupungissani Kotkassa, moikkaamassa isoäitiäni sairaalassa ja sen jälkeen "terapialenkillä" merimaisemissa. Noiden maisemien äärellä on tallattu joskus, tuo meri on jokin käsittämättömän ihana asia (sen tajuaa vasta kun sitä ei ole!). Ajoin autolla Katariinanpuiston (upea sekin!) parkkiin ja kuljin kävellen/hölkkäillen pari kilsaa merenrantaa pitkin Sapokan rappusille. Matkan varrella sijaitsee mun vanhan luisteluseuran talo jossa on tullut muutamat kuivatreenit hikoiltua aikanaan, sekä niitä rappujakin hypittiin kyllä. Nyt menin nuo 80 rappua edestakaisin viisi kertaa: 1. juosten, 2. juosten joka toinen rappu, 3. tasahyppien, 4. kävellen ja 5. juosten. Kohtalaisen rankka treeni ja autolle kävelinkin lönköttelyvauhtia samalla kuvaillen. Eipä kyllä tullut tuon treenin aikana ajateltua mitään muuta kuin itse treeniä. Toimi siis.

Siihen arkeen palatakseni. Päivät kuluu yleensä töitä tehden, lapsen kanssa leikkien, treenaillen ja kotitöitä tehden. Nukkuakin pitäisi enemmän (nytkin kello on jo ties mitä...). Koirafoorumilla joku sanoo harjaavansa koiransa hampaat päivittäin, sekin vielä? Meidän koiran harja seisoo kaapissa, on sitä pari kertaa muistettu kokeilla. Joku imuroi kämppänsä neljä kertaa viikossa ja joku vaihtaa lakanat viikoittain, hullut, sanon minä. Meillä vyöryy pyykkivuori muutenkin... Mutta jokaisella omat intressinsä!

Olen minä tainnut narista tästä aiheesta aiemminkin, mutta niinhän se vain menee: tunteja on kellotaulussa liian vähän. Vielä kun minulla on tuo rakas harrastukseni ompelu ja pää täynnä ideoita, mutta liian vähän aikaa niiden toteuttamiseen. Jonkin verran yritän yhdistellä asioita. Esimerkiksi tänään tehtiin kauppareissu: minä kävelin ja tyttö pyöräili, plus ruokaostokset kannossa mukana. Tai jos mahdollista niin töissä tulee tehtyä päivälenkki asukkaan ulkoilun lomassa. Työmatkapyöräily se vasta olisikin fiksua, mutta minulla ei ole kuin 10 minsan matka töihin, niin se tuntuu turhan lyhyeltä. Ja toisekseen en kyllä tykkää hikisenä aloittaa työpäivää. Välillä olen tehnyt niin että olen pyöräillyt töihin ja sitten kotimatkan kiertänyt mutkan kautta. Hiukan viikkoja helpottaa nyt se, kun miehellä alkoi (päivä)koulu ja minulla kun on jokunen iltavuoro, niin niinä päivinä saan mahdollisuuden treenaamiselle aamuisin. Jonkinlaista suunnitelmaa liikkumisen kannalta kannattaisi varmaan alkaa tekemään? Paino on kyllä onneksi lähtenyt taas laskuun ja nyt yritellään pysytellä tuolla uudella kymmenluvulla. Vaikka kuinka sanoin että lomalla ei syömiskulttuuri muutu, niin väärässä olin. Kotona ollessa ei tullut niin paljoa tehtyä salaatteja ja tulihan sitä hiukan herkuteltuakin.

Nyt alkaa taas ruotuun palaaminen ja eväiden vääntö, jipii!